Mikä on Vuosikirjanpitoasetus?

Vuosikirjanpitoasetus on joukko säännöksiä, jotka asettavat selkeät vaatimukset sille, miten yhdistykset ja yritykset tulisi valmistella ja toimittaa vuosikertomus.

Laki otettiin käyttöön vuonna 1983 ja se on sittemmin toiminut oppaana yrityksille antaa rehellisen kuvan niiden taloudellisesta tilanteesta.

Tilinpäätöslakia sisältää useita vaatimuksia siitä, miten yrityksesi tulee laatia tilinpäätös. Vähintään sen tulee sisältää yhtiön taloudellinen toiminta edelliseltä vuodelta.

Mikä on vuosikertomus?

Vuosikertomus on selvitys yhtiösi taloustilanteesta viimeisimmältä tilivuodelta. Kaikki yritykset joutuvat laatimaan sen kerran vuodessa riippumatta niiden koosta.

Raportoimalla tuloista ja menoista vuosikertomus mittaa yhtiösi taloudellisen terveydentilan.

Kuka joutuu noudattamaan tilinpäätöslakia?

Tilinpäätöslakia sovelletaan kaikkiin Tanskan pieniin ja suuriin yrityksiin. Riippumatta niiden koosta, niiden on täytettävä vuosikertomuksen laatimisen vaatimukset.

Kuitenkin lain mukaisesti täytettävät vaatimukset vaihtelevat yritysten välillä. Vaatimukset liittyvät tietyn yrityksen kokoon.

Tanskassa yritykset luokitellaan tyypin ja koon mukaan kirjanpitoluokkiin A, B, C ja D. Luokkaan A kuuluvat pienimmät yritykset – tyypillisesti yksityiset elinkeinoharjoittajat – kun taas luokka D koostuu suurimmista yrityksistä, kuten valtion omistamista yrityksistä.

Luokan A yrityksillä on vähiten vaatimuksia, kun taas B ja C yrityksillä vaatimuksia on enemmän ja D yrityksillä eniten.

Mitä tilinpäätöslaki sisältää tarkasti?

Tilinpäätöslaissa on kymmenen perusedellytystä, jotka yritysten on täytettävä tilinpäätöstä laatiessaan.

Tässä on kymmenen edellytystä:

• Selkeys: Tilien tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä.
• Substanssi: Sisällön tulee olla realistinen eikä vain muodollinen ja täysin tarkka.
• Olennaisisuus: Vain taloudelle välttämätöntä tietoa saa sisältyä.
• Jatkuvuusperiaate: Yritys ilmoittaa, että se odottaa jatkavansa toimintaansa vähintään vuoden ajan tilinpäätöspäivän jälkeen.
• Puolueettomuus: Mitään manipulaatiota tai subjektiivisuutta ei saa olla – kaiken tiedon tulee olla objektiivista ja totuudenmukaista.
• Jaksottaminen: Jos tiettyjen arvojen tai muiden tapahtumien muutoksia tapahtuu, ne tulee sisällyttää tileihin tapahtuma-aikaan riippumatta siitä, vastaako se maksupäivää. Yritykset voivat poiketa vaatimuksesta, jos se ei anna tarkkaa kuvaa taloudesta.
• Johdonmukaisuus: Laskentamenetelmien tulee olla samat tilinpäätöksessä. Yritys voi kuitenkin käyttää erilaisia arvostusperusteita, jos se antaa tarkemman kuvan.
• Bruttoperiaate: Yrityksen varojen ja velkojen tulee arvostaa erikseen, ja tulot ja menot tulee kirjata itsenäisesti.
• Muodollinen jatkuvuus: Tilivuoden avaava saldo tulee vastata edellisen tilivuoden sulkevaa saldoa. Kirjanpitokäytäntöjen muuttuessa, sulautumisten tai muiden vastaavien muutoksien yhteydessä yritys voi poiketa vaatimuksesta.
• Todellinen jatkuvuus: Laadintamenetelmien tulee olla samat vuodesta toiseen, jotta voidaan analysoida ja vertailla yrityksen kehitystä.

Tilinpäätöslain ylivertaisesti tulkittava säännös

Lain pääpaino vuosikertomuksille on kiistaton vaatimus siitä, että vuosikertomuksessa tulee esittää oikea ja reilu kuva yhtiön taloudellisesta asemasta. Tämä tunnetaan yleislausekkeena, joka ohittaa kaikki muut peruslain säännökset.

Näin ollen yrityksellä on velvoite poiketa lain muista vaatimuksista, jos ne johtavat taloudellisen kuvan vääristymiseen. Jos yritys poikkeaa mistään aikaisemmin mainituista kymmenestä perusoletuksesta, se tulee ilmoittaa tilinpäätöksessä.