Mikä on ViDA-direktiivi?

ViDA tarkoittaa VAT:ia digitaalisella ajalla, ja se on EU:n kattava arvonlisäverojärjestelmän modernisaatio. Aloite on suunniteltu tekemään arvonlisäveron raportoinnista digitaalisempaa, vähentämään arvonlisäveropetosten ja luomaan yhtenäisempiä sääntöjä EU:n jäsenvaltioissa.

Yrityksille ViDA tuo mukanaan uusia vaatimuksia digitaalisesta raportoinnista, sähköisestä laskutuksesta ja raja-ylittävien liiketoimien käsittelystä. Tavoitteena on tehdä arvonlisäveroprosesseista tehokkaampia ja varmistaa, että yritykset ja veroviranomaiset työskentelevät tarkempien ja ajantasaisempien tietojen kanssa.

Vaikka uudet säännöt otetaan käyttöön vähitellen tulevina vuosina, yritysten tulisi jo nyt harkita, kuinka ViDA voi vaikuttaa heidän rahoitus- ja kirjanpitoprosesseihinsa.

Miksi EU ottaa käyttöön ViDA:n?

EU arvioi, että jäsenvaltiot menettävät merkittävää arvonlisäverotuloa joka vuosi virheiden, petosten ja monimutkaisten säännösten vuoksi. Samaan aikaan monet nykyisistä arvonlisäveron säännöistä kehitettiin kauan ennen digitaalista taloutta, eivätkä ne enää heijasta sitä, kuinka modernit yritykset toimivat.

ViDA:n avulla EU pyrkii:

• Vähentämään arvonlisäveropetosten määrää
• Tekemään arvonlisäveron raportoinnista digitaalisempaa ja automatisoitua
• Luomaan yhtenäisempiä sääntöjä EU:ssa
• Tekemään raja-ylittävän kaupan helpommaksi
• Vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa ajan myötä

ViDA:n kolme pääelementtiä

ViDA koostuu kolmesta keskusaloitteesta, jotka on suunniteltu modernisoimaan arvonlisäverojärjestelmää.

1. Digitaaliset raportointivaatimukset

Yksi ViDA:n merkittävimmistä osista on digitaalisten raportointivaatimusten käyttöönotto raja-ylittäville B2B-liiketoimille. Sen sijaan, että yritykset luottaisivat pääasiassa säännöllisiin arvonlisäveropalauttieisiin, niiden on yhä useammin raportoitava liiketoimet digitaalisesti ja paljon lähempänä tapahtuman ajankohtaa. Tarkoituksena on antaa veroviranomaisille pääsy lähes reaaliaikaiseen dataan, jotta virheet ja petokset voidaan tunnistaa nopeammin.

Monille yrityksille tämä luo suurempia vaatimuksia korkealaatuisten tietojen, automaation ja rahoitusjärjestelmien integroimisen osalta.

2. Sähköinen laskutus

ViDA tekee sähköisestä laskutuksesta keskeisen osan arvonlisäveron raportoinnin tulevaisuudesta. Sähköiset laskut tulevat olemaan suositeltava dokumentointimuoto monille raja-ylittäville liiketoimille ja muodostavat perustan digitaaliselle raportoinnille. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysten on yhä useammin kyettävä:

• Antamaan sähköisiä laskuja
• Vastaanottamaan sähköisiä laskuja
• Varmistamaan, että laskutiedot voidaan jakaa digitaalisesti asianomaisille viranomaisille

Yritykset, jotka jo käyttävät digitaalisia laskutusprosesseja, ovat siksi paremmassa asemassa, kun uudet säännöt tulevat voimaan.

3. Yksinkertaisemmat arvonlisäveron säännöt EU:ssa

ViDA:n tarkoituksena on myös helpottaa liiketoimintaa EU:ssa. Muun muassa nykyisiä One Stop Shop -ratkaisuja, joita kutsutaan myös OSS:ksi, laajennetaan. Tämä antaa yrityksille mahdollisuuden luottaa yhteen arvonlisäveron rekisteröintiin useammissa tilanteissa sen sijaan, että ne rekisteröityisivät arvonlisäveroon useissa jäsenvaltioissa. Tavoitteena on vähentää hallinnollisuutta ja yksinkertaistaa kansainvälistä kauppaa.

Mitä ViDA tarkoittaa yrityksille?

Se, miten ViDA vaikuttaa yksittäiseen yritykseen, riippuu sen koosta, toimialasta ja kansainvälisestä toiminnasta. Monet yritykset kuitenkin kohtaavat lisääntyneet vaatimukset, jotka liittyvät rahoitusprosessien digitalisointiin, tiedon laatuun, dokumentaatioon, sähköiseen laskutukseen ja automatisoidtuun raportointiin.

Mitä aikaisemmin yritys alkaa valmistaa prosessejaan ja järjestelmiään, sitä helpompi siirtyminen uusiin sääntöihin on todennäköisesti.

Milloin ViDA astuu voimaan?

EU on hyväksynyt ViDAn, mutta täytäntöönpano tapahtuu asteittain useiden vuosien aikana. Aloitteen eri osilla on eri voimaantulopäivät, mikä antaa jäsenvaltioille ja yrityksille aikaa mukauttaa järjestelmiään ja työnkulkujaan. Yritysten tulisi siksi jatkaa kansallisen täytäntöönpanon ja niiden maiden erityisvaatimusten seuraamista, joissa ne toimivat.