Jatketaan siitä, mihin jäimme viime vuonna. Kuvasimme, miten tekoälystä tulisi vuonna 2020 megatrendi. Uskoimme, että tekoälyn lähestymistapa ja tarjonta muuttuisivat merkittävästi vuonna 2020. Onko näin käynyt? Kyllä, mielestämme on. Ei ole kovinkaan kauan siitä, kun Dan Rose vieraili luonamme keskustelemassa siitä, miten pitkälle olemme päässeet tekoälyn kanssa. Dan Rose on TodAI:n toimitusjohtaja. Hänen vierailunsa aikana nauhoitimme podcastin, jossa hän keskusteli tekoälyn todellisesta edistymisestä.
Tästä pääsemmekin ensimmäiseen ennusteeseemme vuodelle 2021:
Tekoäly on edelleen megatrendi
Tekoäly on tullut jäädäkseen. Mutta mihin kehitys erityisesti suuntautuu vuonna 2021? Erityisesti fintechin osalta, jos tekoälyä halutaan hyödyntää?
Uskomme, että monet yritykset, jotka uskaltautuvat uusille tekoälyn alueille - kuten chatbottien käyttöönotto asiakaspalvelussa - etenevät edelleen vuonna 2021. Tämä saattaa tarkoittaa myös sitä, että osa rahoitus- tai kirjanpitotoiminnoista delegoidaan tekoälyn avulla toimivalle "työntekijälle". Tämä voisi luonnollisesti liittyä kirjanpitoon tai hyväksymisprosesseihin, joissa tiedot luetaan automaattisesti asiakirjasta tai laskusta ja hyväksytään ja kirjataan sen jälkeen.
Uutta vuonna 2021 on se, että nykyisten RPA-toimintojen sijasta, jotka voivat hoitaa tietojen poiminta- ja siirtotehtäviä, tekoälytoiminto ei ainoastaan poimi ja siirrä tietoja rahoitusjärjestelmän ennalta määritettyihin kenttiin, vaan myös laskee, miten eri muuttujiin vastataan tulevaisuudessa. Tämä saavutetaan "kouluttamalla" sen älykkyyttä, mikä tarkoittaa, että se oppii toimimaan suorittamalla tehtäviä. Jotta tekoälytyöntekijästä saataisiin täysi hyöty, on ratkaisevan tärkeää, että tekoälyllä on inhimillinen ohjaaja, joka valvoo ja säätää tekoälyn käyttäytymistä, jos epävarmuustekijöitä tai virheitä ilmenee. Kun tekoäly on selvittänyt - tai oppinut - miten ihminen käsittelisi erityyppisiä asiakirjoja ja laskuja, tekoäly määrittää, miten saapuvia asiakirjoja tai laskuja tulisi käsitellä, vaikka niitä ei olisi aiemmin tiedetty talousjärjestelmässä.
Digitaaliset pankit
Seuraava ennakoimamme suuri trendi on digitaaliset pankit. Digitaalisella pankilla emme tarkoita toimintaa, jossa perinteiset pankit ovat jo siirtyneet verkkopankkitoimintaan. Puhumme täysin uudesta pankkimuodosta, joka toimii yksinomaan verkossa. Näitä pankkeja kutsutaan myös uuspankeiksi. Uuden yrittäjäsukupolven käynnistämät uuspankit voivat kilpailla parametreilla, joihin nykyisten pankkien on vaikea vastata. Esimerkiksi tarjoamalla maksuttomia palveluja, mikä on helpompaa ilman kivijalkapankkien yleiskustannuksia.
Yleensä uusilla pankeilla ei ole historiallisten käytäntöjen aiheuttamaa rasitetta, kuten asiakkaiden tottumista henkilökohtaiseen pankkiasiointiin. Ei ole kyse siitä, etteivätkö perinteiset pankit sopeutuisi digitaalisiin realiteetteihin, mutta on valtava ero vuosisadan ajan noudatettujen käytäntöjen ja täysin digitaalisen toiminnan välillä.
Toinen uuspankkien etu on niiden halukkuus ottaa käyttöön uutta teknologiaa, erityisesti kryptovaluuttaa. Neopankkien haasteena voi kuitenkin olla turvallisuus. Kustannusten alenemisen myötä turvallisuustaso saattaa laskea. Yleisen digitaalisen kehityksen myötä digitaalisten pankkien pääsy parempiin turvajärjestelmiin helpottuu kuitenkin todennäköisesti, ehkä jopa tekoälyn avulla.
Yhteenvetona voidaan todeta, että uskomme digitaalisilla pankeilla on tulevaisuus. Nähtäväksi jää, tuleeko niistä massiivisia vuonna 2021, mutta koska yhä useammat pankkien käyttäjät eivät ole koskaan maksaneet perinteisin keinoin tai käyneet pankissa fyysisesti, niiden suosio todennäköisesti kasvaa.
Avoin pankkitoiminta
Avoin pankkitoiminta mullistaa pankkisektorin sellaisena kuin me sen tunnemme. EU:n PSD2-direktiivin (toinen maksupalveludirektiivi) myötä, jota olemme käsitelleet blogissamme aiemmin, kilpailu pankkialalla kiristyy. PSD2:n myötä on mahdollista jakaa pankkitietoja kolmansien osapuolten kanssa, jolloin kolmannet osapuolet pääsevät käsiksi yrityksen tai yksityishenkilön taloudellisiin tietoihin, jotta he voivat antaa yleiskuvan ja tarkistaa markkinoilta parempia palveluhintoja. Se on kuin pankkipalvelujen hintavertailutyökalu.
Tämä direktiivi lisää kilpailua pankkialalla, ja voimme odottaa, että yksityishenkilöille suunnatut pankkituotteet sekä yritysten maksut solutions tulevat halvemmiksi. Kyse ei ole vain pankkien hintojen alentamisesta. Niiden voitot pienenevät, mutta se tapahtuu, koska uusia toimijoita tulee markkinoille.
Toisaalta pankit voivat hyödyntää tilaisuutta ja koota parhaat pankkituotteet potentiaalisille asiakkaille mahdollisesti hyödyntämällä fintech-teknologiaa. Esimerkkinä voisi olla pankkituotteita vertaileva alusta, jonka pankki omistaa. Tämä alusta suosittelisi avoimesti yksittäiselle asiakkaalle parasta tuotetta, vaikka sitä tarjoaisi kilpaileva pankki. Samalla alusta voisi ehdottaa muita pankin tarjoamia tuotteita. Tämä lähestymistapa vaikuttaisi uskottavalta ja takaisi pankille uuden asiakkaan, vaikkei se käyttäisikään koko palvelukokonaisuutta.
Tämä ei tarkoita, että fintech-toimijoiden tai -alustojen on toimittava perinteisten pankkien tavoin. Asiakkaan tai palvelun käyttäjän pitäisi kuitenkin aina tuntea, että häntä palvellaan, mieluiten tietojen avulla. Avoimista pankkimahdollisuuksista hyötyvät eniten ne, jotka luovat tällaisen kokemuksen.
PSD2:n tuomien mahdollisuuksien vuoksi kuluttajien ja yritysjohtajien on kuitenkin oltava varovaisia sen suhteen, kenelle he antavat pääsyn pankkitietoihinsa. Markkinoille tulvii uusia toimijoita, ja jotkut eivät välttämättä käsittele tietojasi parhaaksi katsomallasi tavalla.
